EJY  »  EJYssä tapahtuu  »  Ajankohtaista  »  Vapaaehtoisten ja kokemusasiantuntijoiden mahdollisuudet talous- ja velkaongelmien kentällä

Vapaaehtoisten ja kokemusasiantuntijoiden mahdollisuudet talous- ja velkaongelmien kentällä

Pihla Soini, sosionomi (AMK), Laurea-ammattikorkeakoulu

Artikkeli käsittelee opinnäytetyönä toteutettua tutkielmaa siitä, millaisia mahdollisuuksia vapaaehtoisilla ja kokemusasiantuntijoilla on talous- ja velkaongelmien kentällä ja tällaisen toiminnan vaikutuksia virallisiin toimijoihin. Tutkielma on toteutettu yhteistyössä Jalkautuva talousohjaus -hankkeen kanssa.

Tällä hetkellä kansalaisyhteiskunnassa vapaaehtoisten ja kokemusasiantuntijoiden merkitys on jatkuvassa nousussa, kun julkisten palveluiden resursseja leikataan (Nylund & Yeung 2005, 217). Siinä missä järjestötoimintakin kokee ammatillistumisen painetta (Harju 2003) haetaan vapaaehtoisuudesta ja kokemusasiantuntijuudesta ratkaisuja yhä haastavampiin toimiin. Tässä nousee esille ennen kaikkea kohtaamisen, tukemisen ja inhimillisyyden merkitys.

Jalkautuva talousohjaus -hanke on matalan kynnyksen toimija, joka auttaa ihmisiä talous- ja velkaongelmien kanssa. Hankkeen työntekijät kohtaavat asiakkaat siellä, missä asiakkaat itse liikku-vat. Asiakasmäärät osoittavat tällaisen matalan kynnyksen toiminnan tarpeen olevan suuri (kts. Pylkkänen & Päiviö 2016), mutta toiminnan jatkumisen mahdollisuudet riippuvat aina rahoittajasta. Vaikka vapaaehtois- ja kokemusasiantuntijapuolelta ei olisikaan mahdollista saada samanlaista matalan kynnyksen apua, joka olisi samalla ammattimaista, olisi vapaaehtoisten ja kokemusasiantuntijoiden mahdollista ennen kaikkea purkaa sosiaalisen tuen tarvetta, jota asiakkaat kokevat ja auttaa pääsemään alkuun velkaprosessin selvittämisessä.

Vapaaehtoiset ja kokemusasiantuntijat

Vapaaehtoisuudella tarkoitetaan henkilön osallistumista yhteistä hyvää tuottavaan toimintaan, josta hänelle ei makseta korvauksia (Harju 2003, 118). Vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen mukaan lähes joka kolmas (32,7%) suomalainen oli osallistunut edeltävän neljän viikon aikana jonkinlaiseen vapaaehtoistoimintaan (KansalaisAreena ry 2015).

Kokemusasiantuntijuutta puolestaan käytetään eräänlaisena kattokäsitteenä kokemusasiantuntijan erilaisille tehtäville ja rooleille, mutta sille ei ole esitetty yhtä ainoaa selitystä (Puumalainen & Rissanen 2016). Toimintamuodon hyödyntäminen perustuu kansalais- ja järjestötoiminnan pohjalta syntyneisiin kokemuksiin ongelmista ja niistä selviytymisestä. Kyseistä toimintamuotoa on alettu hyödyntää myös julkisen sektorin puolella. (Bergman, Karjalainen, Kesänen, Markkula, Marttunen, Moring, Mustalampi, Nordling, Partanen, Parto-nen, Santalahti, Solin, Tuulos & Wuorio 2015, 239.)

Tutkielmassa vapaaehtoisilla tarkoitetaan Helsingin kirkon organisoiman Raha-asiain neuvontaringin koulutuksen suorittaneita vapaaehtoisia. Kokemusasiantuntijalla tarkoitetaan epävirallista (kouluttamatonta) kokemusasiantuntijatehtävissä toimivaa henkilöä, joka on itse elänyt talous- ja velkaongelmien kanssa, mutta on selviytynyt ongelmallisen elämäntilanteen kanssa eteenpäin.

Tutkielman toteutus

Tutkielmaa varten järjestettiin neljä haastattelua. Jalkautuva talousohjaus -hankkeen työntekijät edustivat haastateltavina ammattilaisnäkökulmaa ja heidän kauttaan haastateltavaksi saatiin hank-keen asiakkaana ollut henkilö, joka toimii nykyisin kokemusasiantuntijan tehtävissä. Haastatellut va-paaehtoiset tulivat Helsingin kirkon alla toimivasta Raha-asiain neuvontaringistä. Heidän haastattelunsa toteutettiin kahtena ryhmähaastatteluna sen perusteella, oliko heillä ollut jo asiakkaita vai ei. Kaikki haastatellut vapaaehtoiset olivat käyneet toimintaan vaadittavan koulutuksen.

Jokainen haastattelu litteroitiin ja analysoitiin induktiivista, aineistolähtöistä, sisällönanalyysiä hyödyntäen. Haastattelusta saatuja vastauksia pelkistettiin ja sitä kautta muodostettiin pääkäsitteitä, jotka tutkielmakysymysten kannalta olivat olennaisessa asemassa.

Köyhyys Suomessa

Köyhyys voidaan jakaa absoluuttiseen ja suhteelliseen köyhyyteen. Yhdistyneiden kansakuntien määritelmän mukaan köyhyys on absoluuttista, kun henkilö elää alle 1,25 dollarilla vuorokaudessa. Suomessa esiintyvä köyhyys on näin ollen suhteellista köyhyyttä. Pienituloisena pidetään henkilöä, joka jää alle 60 prosenttiin kansallisesta kulutusyksikkökohtaisesta mediaanitulosta. Vuonna 2014 pienituloisia henkilöitä oli koko vä-estöstä 12,5 prosenttia eli 674 000. (Isola & Suo-minen 2016, 25-41.)

Suomalaisten velkatilanne

Velkaantuminen itsessään ei tarkoita maksukyvyn heikentymistä tai huonoa taloudellista tilannetta. Luotonotto on päinvastoin yleistä paremmin tienaavissa väestöryhmissä. Huono-osaisemmissa väestöryhmissä velanhoitoon liittyy ongelmia, jolloin kyseessä on ylivelkaantuminen. Suomen pankin määritelmän mukaan kotitalous on ylivelkaantunut silloin, kun velan määrä on viisinkertainen vuotuisiin käytössä oleviin tuloihin nähden. (Blomgren, Hiilamo & Maunula 2014.)

Kuluttajien velkaantumisaste muodostetaan velan ja vuotuisten tulojen suhteesta. Kun luku on sata, tulot ja velat ovat samansuuruiset. Vuonna 2014 keskimääräinen velkaantumisaste oli 122, mutta puolet kotitalouksista oli täysin velattomia ja puolella velkaantumisaste jää alle sadan. Vuonna 2016 velkaantumisaste oli yli 200 noin 18 prosentilla ja kahdella prosentilla se oli yli 500. (Aalto, Järvinen, Lehtinen & Peura-Kapanen 2016, 13-14.)

Tulokset

Jokaisessa haastattelussa nostettiin esille asiakkaiden sosiaalisen tuen tarve. Kokeneet vapaaeh-toiset kertoivat tapaamisista suuren osan mene-vän nimenomaan sosiaalisen tuen tarpeen purkamiseen. Jalkautuva talousohjaus -hankkeen työntekijät puhuivat jopa sosiaalisen tuen nälästä, kun asiakkaan talousosaaminen ja velkatilanne ovat sinällään kunnossa, mutta hänellä ilmenee suurta tarvetta purkaa tuntemuksiaan. Sosiaalisen tuen tarpeen purkaminen ennen talous- ja velkaneu-vontaan menemistä mahdollistaisi siellä työskentelevien viranomaisten toimimisen tehokkaam-min heille kuuluvien tehtävien parissa.

Samoin tarvittavien asiakirjojen hankkiminen etu-käteen vapauttaisi aikaa viranomaisten tapaami-sissa vaikeammille asioille, mutta samalla vähen-täisi myös hukkakäyntejä. Tällä olisi mahdollista lyhentää jonotusaikoja, jotka olivat maaliskuussa Helsingin talous- ja velkaneuvonnassa kaksi ja puoli kuukautta ja Espoossa kolme viikkoa.

Asiakkaiden kanssa työskennelleet vapaaehtoiset kokivat heillä olevan kapasiteettia myös vaikeampien asiakastilanteiden selvittämiseen. Tämä tarkoittaisi toisaalta myös kapasiteettia niin sanottujen ensimmäisen vaiheen asiakirjojen hankkimi-seen asiakkaan kanssa todellisen velkatilanteen selvittämiseksi. Pelkästään kokonaisvelkatilanteen selvittämisellä on vaikutusta kokemukseen oman tilanteen hallittavuudesta.

Selkeästi vapaaehtoisuuden ja kokemusasiantuntijuuden mahdollisuudet keskittyisivät konkreettisen toiminnan puolella kokonaisvelkatilanteen selvittämiseen. Tämä vaatisi kylläkin kunnolliset työvälineet, joihin esimerkiksi Jalkautuva talousohjaus -hankkeessa on panostettu, sekä tarpeeksi kattavan koulutuksen niiden käyttämiseen. Haastateltavat kertoivat, etteivät olleet käyttäneet saatavilla olevia työvälineitä laisinkaan. Haastateltu kokemusasiantuntija sen sijaan on auttanut läheisiään heidän velkatilanteidensa selvittämisen kanssa. Yleisesti ottaen haastatteluissa nostettiin esille aloittamisen vaikeus, johon sekä vapaaehtoisilla että kokemusasiantuntijoilla olisi mahdollista asiakkaita rohkaista.

Virallisten toimijoiden näkökulmasta vapaaeh-toisten ja kokemusasiantuntijoiden toiminnalla olisi mahdollista purkaa jonoja, mutta ennen kaik-kea vähentää hukkakäyntejä kunnalliseen talous-
ja velkaneuvontaan. Tämän lisäksi viraston asiakkaina olisi parhaimmillaan henkilöitä, joilla olisi kaikki tarpeelliset asiakirjat valmiina. Sosiaalisen tuen tarpeen purkaminen vapauttaisi myös aikaa siellä tarkoitettujen asioiden hoitamiseen.

Vertaistuellinen aspekti oli voimakkaasti esillä haastatteluissa. Jalkautuva talousohjaus -hankkeen toiminnan aikana on pidetty useita ryhmämuotoisia tilaisuuksia, joissa työntekijät ovat enemmän taka-alalla, kun osallistujat toimivat yhdessä toisiaan auttaen. Tällaisen toiminnan etuna on tuen antaminen ja saaminen yhtä aikaa, mutta myös useamman henkilön auttaminen saman tilaisuuden aikana. Sellainen henkilö, jonka velkojenselvitys on pidemmällä, saa onnistumisen tunnetta siitä, että kykenee auttamaan jota kuta toista ja toisaalta samalla vahvistaa omaa tieto-taitoaan.

Ryhmämuotoisen toiminnan hyödyntäminen vertaistukea hyväksikäyttäen olisikin kehittämisen arvoista toimintaa. Vaikka tällainen toiminta vaatiikin ammattilaisen ohjaamaan toimintaa, se ei sulje pois vapaaehtoisten tai kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisen mahdollisuutta. Pidemmän päälle tällaisellakin toiminnalla saattaisi olla yhteiskunnallisten säästöjen kannalta suurempiakin vaikutuksia.

Lähteet

Aalto, K., Järvinen, R., Lehtinen, A. & Peura-Kapanen, L. 2016. Ylivelkaantumisen ehkäisyn ja hoidon tehostaminen.

Bergman, V., Karjalainen, J., Kesänen, M., Mark-kula, J., Marttunen, M., Moring, J., Mustalampi, S., Nordling, E., Partanen, A., Partonen, T., Santa-lahti, P., Solin, P., Tuulos, T. & Wuorio, S. 2015. Mielenterveys ja päihdesuunnitelma 2009-2015. Miten tästä eteenpäin

Blomgren, J., Hiilamo, H. & Maunula, N. 2014. Sairastuttaako velka?

Harju, A. 2003. Yhteisellä asialla. Kansalaistoiminta ja sen haasteet. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Isola, A-M. & Suominen, E. 2016. Suomalainen köyhyys. Helsinki: Into.

Kansalaisareena ry. Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015

Nylund, M. & Yeung, A. (toim.) 2005. Vapaaeh-toistoiminta. Anti, arvot ja osallisuus. Jyväskylä: Gummerus.

Pylkkänen, A. & Päiviö, H. 2016. Jalkautuva talousohjaus -hanke 2014-2016