EJY  »  EJYssä tapahtuu  »  Ajankohtaista  »  Arvon mekin ansaitsemme, työttöminäkin

Arvon mekin ansaitsemme, työttöminäkin

Iloa ja hyvinvointia ryhmästä työelämästä poissaolevien korkeasti koulutettujen arkeen.

EJY ry:n Iloa arkeen -hankkeen hyvinvointiryhmät vahvistavat työelämästä poissaolevien korkeasti koulutettujen ja asiantuntijatyötä tehneiden espoolaisten toimintakykyä ja tulevaisuususkoa.  Ne antavat paljon kaivattuja hyväksytyksi ja arvostetuksi tullun kokemuksia. Välineinä tähän toimivat liikunta, taide ja kulttuuri, positiivinen itsetutkiskelu sekä vertaistuki.

Miksi juuri korkeasti koulutetut työttömät tarvitsevat toimintakyvyn kokonaisvaltaista vahvistamista? Eikö juuri heillä pitäisi olla asiat hyvin?
Entä voiko taide, liikunta ja itsetutkiskelu vahvistaa hyvinvointia ja positiivista identiteettiä?

Kyllä voi! Vastaavat EJY:n Iloa arkeen -hankkeen ryhmiin osallistuneet. Seuraavassa he perustelevat omin sanoin, miksi osalla korkeasti koulutetuista työttömistä on tarvetta tällaiselle hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavalle ryhmätoiminnalle omalla työllistymisen polulla.

Kirjoittanut: Johanna Laine, Iloa arkeen -hankkeen projektipäällikkö
Kursivoidut tekstit ovat suoria lainauksia hankkeen ryhmiin osallistuneilta, joilta on kerätty
myös artikkelissa esitettyjä osallistujien kokemia työllistymisen ja toimintakyvyn haasteita.

Miksi korkeasti koulutetut työttömät kaipaavat tukea?

”Työttömänä on tullut tunne, että työttömät ovat itse aiheuttaneet tilanteensa eivätkä siten ansaitse mitään apua yhteiskunnalta. Se tunne on lamaannuttava.”

Diplomi-insinöörejä, juristeja, kaupan ja viestinnän asiantuntijoita ja iso joukko muita osaavia ja urallaan menestyneitä ihmisiä. Miten tällaiset ihmiset voivat olla työttömänä? Ja miksi he tarvitsevat hyvinvointiaan vahvistavia palveluja?

”On tuntunut olevan se homma tässä yhteiskunnassa, että keski-ikäinen espoolainen DI nähdään pelkästään lypsylehmänä ja täysin itseriittoisena yksikkönä, jota ei yhteiskunnan tarvitse tukea.”

Espoon työttömyystilastoissa joka kolmas työttömistä on korkeasti koulutettu. Asiantuntijoita ja johtajia on 32% Espoon työttömistä. He ovat suuri, mutta näkymätön joukko. Heistä osalla on erilaisia työllistymisen haasteita ja tarpeita, joita ei tähän asti ole juuri tunnistettu.

Työelämän kovuus ja vaativuus yhdistettynä suorittajan luonteeseen koettelevat jaksamisen rajoja.
Epäreilu kohtelu työelämässä tai yt-tilanteessa voi katkeroittaa mielen. Kuormittava elämäntilanne, esim.
oma tai läheisen vakava sairaus tai ikääntyvien vanhempien tai erityislapsen hoitaminen haastavat arjessa selviytymistä. Nämä kaikki voivat johtaa uupumiseen ja masennukseen.

Työttömältä puuttuvat työterveyspalvelut ja työttömien terveystarkastuksiin ohjaus takkuaa. Puolikuntoisena työhön paluu ei ole helppoa, sillä osa-aika töitä ei kaikilla aloilla ole.
50-60 vuotiaana työhakemuksiin ei ehkä vastata entiseen malliin ja kipuilu koetun ikärasismin kanssa syö itsetuntoa. Työnantajat tuijottavat tutkintoa, mutta eivät useinkaan näe työnhakijoiden moninaisia työelämässä tarvittavia taitoja.

Halu työelämään paluuseen on usein suuri, mutta moni kaipaa työllistymisen tueksi oman jaksamisen ja itsetunnon vahvistamista.  Pitkittyessään työttömyydellä on näet tutkitusti selviä hyvinvointia ja osallistumismahdollisuuksia kaventavia vaikutuksia.  Tulotason tippumisen myötä sosiaalinen elämä usein kaventuu. Työssäkäyvien ystävien joukossa oma työttömyys voi hävettää. Identiteettikin voi olla hukassa, kun työ ei enää määritä sitä.  Mahdollisuudet osallistua kulttuuririentoihin ja liikuntaan vähenevät. Mieliala painuu matalalle ja toimeliaisuus vähenee, jos arjessa ei ole iloa, rutiineja, yhteisöä tai mielekästä tekemistä.

”Työttömyys passivoi/nujertaa helposti toimeliaankin henkilön pitkittyessään.”

”Yksinolo ja eristäytyneisyys on kamalaa ja sitä ikään kuin jähmettyy eikä osaa tehdä mitään.”

Toimintakyky kuntoon ryhmätoiminnalla

EJY ry:n Iloa arkeen –hanke vastaa näihin tarpeisiin. Hanke tähtää pidempään työelämästä poissaolleiden korkeasti koulutettujen tai asiantuntijatyötä tehneiden työikäisten espoolaisten toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen vahvistamiseen monipuolisen innostavan ja osallistavan ryhmätoiminnan keinoin.

3,5-vuotinen kehittämishanke kuuluu STM:n Suomi 100 -ohjelman Toimintakyky kuntoon -hankeverkostoon. Sen yhteisenä tavoitteena on sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn vahvistaminen, jotta työikäiset jaksaisivat paremmin niin arjessa, työssä kuin vapaa-ajallakin.

12 viikkoa kestävä, 2 kertaa viikossa tapaava hyvinvointiryhmä sisältää taidetta ja kulttuuria, liikuntaa, vertaistuellisia keskusteluja sekä ohjattua itsetutkiskelua. Ryhmässä kokeillaan matalalla kynnyksellä erilaisia taidemenetelmiä ja liikuntalajeja. Ryhmä vahvistaa hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.

”Tällainen (ryhmä)toiminta tukee oikeasti kokonaisvaltaista hyvinvointia ja huomioi yksilön kokonaisuutena. Se tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuksia kokea uutta, saada konkreettisia vinkkejä
ja arvokasta vertaistukea ja sosiaalista osallistumista positiivisessa hengessä
.”

”Hyvä, että kokonaisvaltaiseen hyvään oloon käytetään aikaa – ilman sitä on vaikea ylläpitää terveyttä ja jaksaa tehdä töitä.”

Tukea yhteisöstä

Moni työelämästä poissaoleva kaipaa yhteisöllisyyttä, kun työyhteisöä ei enää ole.
Osallisuutta vahvistava ryhmämuotoinen toiminta tukee sosiaalista toimintakykyä.
Ryhmissä on vierailtu yhdessä museoissa, teatterissa ja kokeiltu improvisaatiomaalausta, liikuttu
ja tehty luontoretkiä. Yhdessä koetut elämykset innostavat ja vahvistavat osallisuuden tunnetta.

”Innostuksen herääminen taiteen kautta. Iloa, naurua, osallisuutta, yhteenkuuluvuutta.”

”Minulle on vahvistunut tai kirkastunut se, että olen sosiaalinen ihminen ja tarvitsen ihmisten seuraa voidakseni hyvin, kun aiemmin olen kuvitellut olevani erakkoluonteinen.”

Hyvää oloa liikunnasta

Hankkeen yhteistyökumppanin Espoon liikuntapalveluiden liikunnanohjaajat ohjaavat keskusteluja liikunnan merkityksestä ja terveellisestä ruokavaliosta. Ryhmäläiset jakavat muille omia oivalluksiaan. Keskustelut ja jännittävät liikuntalajikokeilut vahvistavat fyysistä toimintakykyä, antavat onnistumiskokemuksia ja inspiroivat liikkumaan jatkossakin.

”Osallistuminen on kannustanut liikkumaan enemmän muinakin päivinä ja on oppinut mm. oikeita venyttelytekniikoita.”

”Miekkailu ja jousiammunta paransivat itseluottamustani liikuntaharrastusten suhteen.”

Mielen hyvinvointia

Psyykkistä toimintakykyä vahvistetaan niin liikunnan, taiteen ja kulttuurin kuin positiiviseen psykologiaan pohjautuvan itsetutkiskelun ja vertaistuellisten keskustelujen avulla. Omien voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen, arvojen kirkastaminen ja vahvuuksien tunnistaminen kuuluvat keskeisenä ryhmätoimintaan.

”Hyvää ja tärkeää itsetutkailua. Kuka minä olen ja mikä minulle juuri on tärkeää!
Siitä kaikki lähtee. Tunsi itsensä yksilönä tehtävien myötä ja tutustui toisiin.”

”Olen saanut myönteistä palautetta, mikä on tuntunut mukavalta ja luonut uskoa omiin vahvuuksiin.”

”Opin armollisuutta itseäni kohtaan. Opin ajattelemaan positiivisesti ja näkemään asioissa myönteisiä puolia.”.

Oman osaamisen jakamista

Ryhmätoiminta pohjautuu selkeään rakenteeseen ja itsetutkiskeluprosessiin. Ryhmän sisältöä suunnitellaan kuitenkin yhdessä ryhmäläisten kanssa heidän toiveiden ja tarpeiden perusteella. Osallistujilla on paljon tietoa ja elämänkokemusta, jota ryhmässä esiin tuomalla vahvistuu oma kyvykkyyden tunne. Osallistujat tuovat keskusteluihin tietoa eri aloilta ja omia näkemyksiään, mikä laventaa näkökulmia.

Halukkaat voivat tuoda esiin omaa osaamistaan. Aiemmissa ryhmissä on kuultu osallistujien ohjaamana mm. NLP:stä, musiikista ja tunteista, tietoturvasta sekä päästy kokeilemaan taijita, geokätkeilyä ja 3D-printtausta. Omaa osaamistaan jakaneet ovat kokeneet tämän mahdollisuuden voimauttavana ja antaneen uskoa omaan itseen.

”Sain jakaa ajatuksiani ja osaamistanikin esimerkiksi ruoanlaitossa.
Se on lisännyt osallisuutta ja tunnetta, että minulla on merkitystä.”

Tukea vertaisilta

Ryhmissä keskusteluaiheet ja sen myötä tunnelmat vaihtelevat henkilökohtaisten murheiden ja työelämän ja työttömyyden haasteiden jakamisesta aina arjen pieniin ilon hetkiin sekä onnistumisiin ja niistä yhdessä iloitsemiseen. Kokemusten jakaminen ja muilta saatu myötätunto ja kannustus auttavat käsittelemään vaikeita tunteita ja näkemään tilanteen eri kanteilta, usein toiveikkaampana. Vertaistuki auttaa ymmärtämään, ettei ole työttömänä yksin.

”Kun kuulee muiden tarinoita ja kohtaloita, osaa suhteuttaa omia kokemuksiaan ja toisaalta tukea muita, jos on samanlaisia kokemuksia.”

”Vertaistuki auttaa minua kovasti. Se jotenkin rauhoittaa ja auttaa jaksamaan sekä antaa uusia toimintamalleja.”

Ryhmällä on vaikutusta!

Moni ryhmiin osallistuneista kokee tarvitsevansa käsittelyapua vaikeisiin työelämään ja työttömyyteen liittyviin tuntemuksiin ja psyykkistä sparrausta itsetunnon vahvistamiseksi. Yhtä tärkeää on huomata taiteesta ja liikunnasta saatujen uusien kokemusten sekä yhdessä tekemisen ja keskustelemisen tuoma lohtu, ilo ja innostus, jotka auttavat jaksamaan jatkossakin.

Ryhmän vaikutuksina osallistujat kokivat seuraavaa:

”Se (ryhmä) on tukenut koko ajan ihmeellisellä tavalla jaksamaan omaa elämää!”

”Olen avoimempi, onnellisempi ja olen saanut jakaa/kuulla synkkiäkin asioita ja minua on ymmärretty!”

”Ryhmä veti minut pois eristyneisyydestäni ja toi sosiaalisuutta ja AKTIVOI.
Olen jaksanut harrastaa enemmän vapaa-ajallanikin.”

”Osaan katsoa monilta kanteilta ja löydän hankalistakin asioista positiivisia piirteitä.
Luottamus ihmisiin parani. Meillä oli erinomainen ryhmä.”

Ryhmästä voimaantuneina osallistujat ovat kokeneet saaneensa työkaluja arjessa ja työssä jaksamiseen sekä kipinää harrastaa hyvinvointia ylläpitävää taidetta ja liikuntaa. Ennen kaikkea ryhmä lisäsi mielen hyvinvointia, antoi tärkeäksi koettuja arvostetuksi, hyväksytyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksia.
Se lisäsi itsetuntemusta ja myötätuntoa itse kohtaan sekä antoi rohkeutta ja intoa hakea töitä.

”Mielestäni ryhmä on hyödyllinen. Se aktivoi ja antaa vertaistukea sekä kiinnostavia uusia kokemuksia. Konkreettiset vinkit voivat auttaa työllistymisessä. Myös kannustava, positiivinen palaute antaa uskoa itseensä.”

”Rutiineja, uskallusta, rohkeutta, sitkeyttä, johonkin ryhmään ja imuun kuulumista ja jatkuvuutta.
Alan taas miettiä elämänhallintaa ja oman itseni ohjaamista.”

”Uskon, että osaan pitää mielialastani paremmin huolta. Ymmärrän myös, että minulla on oikeus tunteisiini ja ylipäätään olemassaolooni vaikka olen pitkäaikaissairas ja työtön. Merkityksellisyyttä voi löytää muutenkin kuin työelämästä.”

Hyvinvointia tukevien palveluiden tarve

Korkeasti koulutetuille ja asiantuntijatyössä toimineille työelämästä poisjääneille työikäisille ei ole tähän asti ollut tarjolla heidän tarpeitaan vastaavia palveluja, jotka vahvistaisivat toimintakykyä ja tulevaisuususkoa.  Ne ovat monen kohdalla edellytyksiä työllistymiselle.

Ryhmiin osallistuneiden mielestä hyvinvoinnin ja itsetunnon vahvistaminen ryhmätoiminnalla tulisi huomioida työllistämistä edistävänä palveluna. Työnhakuvalmennuksille on paikkansa, mutta myös
itsetunnon ja oman jaksamisen vahvistamista tarvitaan.

”TE-toimistolle ei ole tarjota mitään tällaista. Antaa voimia aloittaa työnhakuprosessi uudelleen monien hylkäämisten jälkeen.”

”En enää pidä itseäni niin raskaasti epäonnistuneena ja ajatus työllistymisestä tuntuu mahdolliselta. Kehtaan hakea töitä paremmin.”

”Ryhmäläisten ja ohjaajien kokemusten jakaminen avasi uusia näkökulmia työelämään suuntautumisessa.”

”Tässä ryhmässä olen kokenut, että minulla on sittenkin arvoa (työttömänäkin)
ja jotain annettavaa. Parhaan työpanoksen pystyn antamaan, jos huolehdin itsestäni.”

Julkisissa palveluissa ei useinkaan tunnisteta korkeasti koulutettujen työttömien toimintakyvyn vahvistamisen tarvetta. Hankkeen ryhmiin osallistuneet ovat määritelleet itse tarpeensa oman jaksamisen vahvistamiselle ja hakeutuneet ryhmään. Ryhmäläiset painottivat vapaaehtoisen osallistumisen tärkeyttä, jotta motivaatio oman hyvinvoinnin vahvistamiseksi löytyisi itsestä.

Järjestökentällä toteutettu ryhmätoiminta asettuu luonnollisesti hyvinvoinnin ja osallisuuden
vahvistamisen ympäristöön. Järjestökenttä mahdollistaa myös tukea ja osallisuuden polkuja
niin vapaaehtoistyön kuin yhdistysten monipuolisen palvelujen tarjonnan puitteissa.

Ryhmätoimintamalli käyttöön laajemmin

Pitäisikö muillekin työttömille tarjota kokonaisvaltaisesti hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavaa
ryhmätoimintaa, jotta he jaksaisivat paremmin työssä, arjessa ja vapaa-ajalla? Kyllä, ehdottomasti!
Voimauttavan ryhmätoimintamallin on todettu toimivan hieman muokattuna myös hankkeen toisen kohderyhmän, työelämästä poissaolevien maahanmuuttajanaisten kohdalla.

Matalalla kynnyksellä yhdessä koetut liikunnan, taiteen ja kulttuurin aikaansaamat hyvinvoinnin kokemukset, vertaistuelliset keskustelut sekä positiivinen itsetutkiskelu lisäävät niin
mielen kuin kehonkin hyvinvointia. Ne antavat voimia ja uskoa tulevaan.

Iloa arkeen -hanke tähtää siihen, että hankkeessa kehitetty toimintamalli lähtee lentoon ja laajentuu.
Toiminnalle olisi tarpeellinen paikkansa palvelujärjestelmässä, ja parhaat toimintaedellytykset järjestökentällä toteutettuna.

Johanna Laine
projektipäällikkö
Iloa arkeen -hanke, EJY ry

Avainsanat: järjestö, ryhmä, ryhmätoiminta, työttömät, työtön, työttömyys, korkeasti koulutetut,
asiantuntijatyö, hyvinvointi, toimintakyky, osallisuus, työllisyyden tukeminen, vertaistuki, taide ja kulttuuri, liikunta, itsetutkiskelu, positiivinen psykologia, voimautuminen, voimaantuminen,
EJY ry, Iloa arkeen -hanke, Toimintakyky kuntoon, STM