EJY  »  EJYssä tapahtuu  »  Ajankohtaista  »  Joustoa rakenteisiin, tukea oman polun löytämiseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen

Joustoa rakenteisiin, tukea oman polun löytämiseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen

EJY ry:n Iloa arkeen -ryhmiin osallistuneiden näkemyksiä korkeakoulutettujen työnhakijoiden työllistymisen haasteista ja tuen tarpeista

Kirjoittajat: Jenni Labarthe ja Johanna Laine sekä Iloa arkeen -hankkeen korkeakoulutettujen ryhmiin osallistuneet

Korkeakoulutettuun asiantuntijaan liitetty ”hyväosaisuuden leima” yhdistettynä suorittajan luonteeseen voi työttömyyden kohdatessa nostattaa tunteen henkilökohtaisesta epäonnistumisesta ja arvottomuudesta. Työttömyyden taustalla piilevät kuitenkin usein työelämän ja yhteiskunnan rakenteelliset tekijät erityisesti ikärasismi ja tuotannollistaloudelliset syyt. Työelämässä ei koeta tällä hetkellä olevan tarpeeksi joustoa yksilön haastavissa elämäntilanteissa tai toimintakyvyn heikentyessä.

EJY ry:n Iloa arkeen -hankkeen hyvinvointiryhmät ovat tarjonneet työ- ja toimintakykyä ja työllistymisedellytyksiä vahvistavaa ryhmätoimintaa osana STM:n Suomi 100- avustusohjelman Toimintakyky kuntoon –kokonaisuutta. Hanke on kerännyt tietoa korkeakoulutettujen työnhakijoiden tarpeista ja tuen toiveista suoraan ryhmiin osallistuneilta.

Iloa arkeen -ryhmiin osallistuneiden tarinoita kuvastaa yrittäminen ja sinnikkyys jatkuvien työllistymisen, lisäkouluttautumisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen väylien hakemisessa. He korostavat kuitenkin, että korkeakoulutettujen työllistymisen mahdollistamiseksi tarvitaan kokonaisvaltaisempaa tilanteen arviointia ja tukea. Erityistä tarvetta on työnantajien asennemuutokselle ja rakenteellisille joustoille työelämän monimuotoisuuden edistämiseksi.

TYÖELÄMÄN RAADOLLISTUMINEN JA JOUSTAMATTOMUUS VEROTTAVAT JAKSAMISTA

Yhä elää sellainen käsitys, että kyllä hyvät tyypit saavat töitä, kunhan riittävästi yrittävät.

Korkeakoulutettujen työnhakijoiden kokemuksista heijastuu suomalaisessa yhteiskunnassa korostuva protestanttinen työnteon etiikka sekä työelämän koettu raadollistuminen. Työntekijöiltä odotetaan työlle omistautumista, joustavuutta ja jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Samaan aikaan määräaikaisuudet ja tulosvastuullisuuden korostuminen lisäävät kuormittumista. ”Tehokkuutta painotetaan kaikessa ja suurin mittari on “raha”. Kaikkien pitäisi pärjätä itse ja olla tehokkaita. Kvantitatiiviset arvot jyräävät – heikko ei saisi olla.”

Kilpailuhenkinen työympäristö ei jousta yksilöllisen elämäntilanteen mukaan. Joidenkin työnhakijoiden kohdalla työelämästä pois jäämisen taustalla onkin omien voimavarojen ehtyminen kuormittavassa elämäntilanteessa esimerkiksi oman terveyden järkkyessä, läheisen sairastuessa tai vaikeassa perhetilanteessa.  Olen ollut työstäni ylpeä ja innostunut. Masennuksen myötä työ kävi liian raskaaksi ja stressaavaksi.”

TYÖELÄMÄN PIILEVÄ IKÄRASISMI JA KIUSAAMISKOKEMUKSET

Työllistymistä haastaa erityisesti työmarkkinoiden rakenteisiin kätkeytynyt ikärasismi. Ikärasismi tuli esiin mm. vaikeuksina päästä työhaastatteluun, vaikka työkokemus ja osaamisvaatimukset täyttyivät, irtisanomisina, kun yli 50-vuotiaita työntekijöitä vähennettiin nuorempien tieltä, sekä suorina kommentteina joiltain työnantajilta, jotka ”työllistävät vain nuoria kehittymään alalle”.

Taustalla voi olla myös työpaikkakiusaamista, johon ei lainsäädännöstä huolimatta tunnu olevan välineitä puuttua. ”Kovaa ja sairasta kyytiä. Jos joutuu koulukiusaamisen ”parhaiden käytäntöjen piiriin” työnantajan taholta, kukaan ei auta.” Työterveyshuollon ei koeta tuovan apua tilanteeseen ennen kuin ihminen palaa loppuun.

PITKITTYNYT TYÖTTÖMYYS NAKERTAA HYVINVOINTIA JA ITSETUNTOA

Työelämään uudelleen kiinnittyminen on koettu haasteelliseksi erityisesti työttömyyden pitkittyessä ja toimintakyvyn heikentyessä. ”Et voi kertaakaan pudota kyydistä, uupua tai sairastua. Sen jälkeen työelämään pääseminen on hyvin vaikeaa.” Työnantajien vähäinen halukkuus palkata pitempään työelämästä poissaolleita kuului myös rekrytointikonsulttien puheissa.

Uudelleen työllistyminen vaikeutuu tiukan seulan erikoisaloilla erityisesti, jos omaa osaamistaan ei pääse päivittämään työttömyyden aikana. ”Kisaan samoista työpaikoista niiden kanssa, jotka ovat työelämässä. Mitä pidemmäksi työttömyysaika venyy, sen vaikeampi on työllistyä ja työnantajien kynnys rekrytoida minut kasvaa.”

Työelämästä pois jääminen on nostattanut vahvoja tunteita omasta arvottomuudesta, osattomuudesta ja jopa itseinhosta. ”Voimattomuutta, ulkopuolisuutta ja jopa häpeää.” Työttömyysaika koettiin epävarmana ja näköalattomana ”leijumisena välitilassa”. Korkeakoulutetut kuvasivat tulleensa työnhaussa näkymättömiksi ja työelämästä syrjäytetyiksi. Itseluottamus hupenee, jos työnhakuihin ei saa edes vastausta. Oman osaamisen tunnistaminen ja esille tuominen on tällöin haastavaa, vaikka työnhakutaidot olisivat kunnossa. Toivottomuuden tunne sekä yksinäisyys voimistuvat.  

TARVETTA YKSILÖLLISEMPÄÄN KOHTAAMISEEN, RÄÄTÄLÖITYYN TUKEEN JA TALOUDELLISEN TUEN UUDISTUKSIIN

Ensisijaisesti työllisyyspalveluilta toivotaan kokonaisvaltaista näkökulmaa henkilön elämäntilanteen kartoittamiseksi, yksilöllisempää tukea, sparraavaa mentorityyppistä ohjausta ja kohtaamista. ”Enemmän yksilöllisyyttä, aikaa pysähtyä ja kohdata ihmisiä, enemmän tunteita huomioon.” Tukea kaivataan myös asiantuntijoiden erityisalojen piilotyöpaikkojen löytämiseen ja verkostoitumiseen esim. työnantajakartoituksen tai yritysvierailujen kautta.

Kannustaminen, kuunteleminen ja tulevaisuususkon luominen koetaan tärkeänä. ”Olen ajautunut lamaantuneeseen olotilaan ja kaipaan rinnalla kulkijaa ja ulkopuolista tukea oman polun löytämiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen.” 

Jollei paluu entisiin tehtäviin ole realistista esimerkiksi terveydellisistä syistä, tulisi asiantuntijaosaajia tukea uudelleen kouluttautumiseen myös muille kuin ammatillisille aloille ja mahdollistaa oman osaamisen päivittäminen ilman uhkaa tukileikkauksista.

Jatkuva luukulta toiselle pompottelu koettiin haasteena erityisesti palveluiden väliin putoavien kohdalla, jos viranomaismääritelmä sairaudesta tai vähävaraisuudesta ei täyty tiettyjen palvelujen saamiseksi. Byrokratiaviidakossa selviämiseksi tarvitaan palveluohjausta taloudellisten tukien yhteen sovittamisessa. Lisäksi kannustinloukkuja tulee purkaa, jotta työntekeminen olisi aina kannattavaa.

RAKENTEELLISTA JOUSTOA JA ASENNEMUUTOSTA TYÖELÄMÄÄN!

Ennen kaikkea tarvitaan rakenteellisia muutoksia, joilla edistetään työelämän vastaanottavuutta, joustavuutta ja monimuotoisuutta. Lainsäädäntöä tulisi uudistaa niin, että iäkkäämpien työllistäminen olisi työnantajille kannustavaa, eikä täysin työkykyisten ja työhaluisten osaavaa työpanosta haaskattaisi.

Ikäsyrjinnän ehkäisy ja yhdenvertainen kohtelu mm. työnhakuprosessissa edellyttävät myös yleistä asennemuutosta. ”Arvostusta työ- ja elämänkokemustani kohtaan. Uskon, että opin myös ”uudet” asiat. Rohkeutta palkata erilaisia ihmisiä.”

Erilaiset työaikajoustot ja osa-aikamahdollisuus asiantuntija-aloilla parantaisivat niiden työelämästä poissaolevien korkeakoulutettujen työllistymistä, joiden toimintakyky on heikentynyt. ”Toivoisin esimieheltä ennakkoluulotonta asennetta, koska olen osatyökykyinen. Tarvitsen aikaa perehdytykseen,
ettei turha stressi iske.”

Jollei paluu entisiin tehtäviin ole realistista esimerkiksi terveydellisistä syistä, tulisi asiantuntijaosaajia tukea uudelleen kouluttautumiseen myös muille kuin ammatillisille aloille ja mahdollistaa oman osaamisen päivittäminen ilman uhkaa tukileikkauksista.

HYVINVOINTIA JA OSALLISUUTTA TYÖNHAUN TUEKSI

Iloa arkeen hankkeen (2017–2021) -hyvinvointiryhmiin osallistuneet korkeasti koulutetut työnhakijat kokivat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamisen ja kannattelevan vertaistuen erityisen tarpeellisena työllistymisen tukemiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi. Ryhmätoiminnan keskiössä on hyvinvoinnin kokemusten, itseluottamuksen ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen positiivisen itsetutkiskelun, liikunnan, taiteen & kulttuurin sekä vertaistuen avulla, jota yksilötyö tukee. Ryhmän on koettu lisäävän uskoa itseen ja omiin mahdollisuuksiin tulevaisuudessa.

”Tällainen yksilöä voimavaraistava, aktivoiva ja kannatteleva tuki vahvistaa tunnetta omasta arvosta ja luo uskoa tulevaisuuteen ja uudelleen työllistymiseen.”

EJY_Iloa arkeen_korkeasti koulutettujen tarpeet tiivistelmä

Lue lisää Iloa arkeen -hankkeen hyvinvointiryhmien vaikutuksista aiemmasta blogikirjoituksesta: Iloa ja hyvinvointia ryhmästä työelämästä poissaolevien korkeasti koulutettujen arkeen. https://www.uusimaalaiset.fi/2019/11/15/iloa-ja-hyvinvointia-ryhmasta-tyoelamasta-poissaolevien-korkeasti-koulutettujen-arkeen/

Katsoa video Iloa arkeen -hankkeen toimintamallista: https://www.youtube.com/watch?v=zrdN0u2SSU0

Toimintakyky kuntoon -hankkeiden ja HUMAKin yhteisessä ”Järjestöt toimintakyvyn edistäjinä” -julkaisussa kuvataan järjestöjen työtä Toimintakyky kuntoon -avustusohjelmassa, jonka Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Ohjelman kohderyhmänä olivat työikäiset suomalaiset, joiden toimintakyky oli jollain tapaa heikentynyt tai vaarassa heikentyä. Sivuilla 14-17 on kuvaus EJY ry:n Iloa arkeen -hankkeen toimintamallista.
Linkki julkaisuun: https://www.humak.fi/julkaisut/jarjestot-toimintakyvyn-edistajina/