EJY  »  Päättyneet hankkeet – EJY

Päättyneet hankkeet – EJY

Turvaperhe -hanke 2017–2020

Turvaperhe-hankkeessa (2017–2020) kehitettiin ammatillisesti ohjatun, vapaaehtoisuuteen perustuvan kummiperhetoiminnan malli, jonka kohderyhmänä olivat yksin maahan tulleet turvapaikanhakijalapset ja -nuoret. Toimintamalli kehitettiin Espoon maahanmuuttajapalveluiden alaisuudessa toimivien alaikäisyksiköiden kanssa. Toiminnassa rekrytoitiin ja valmennettiin vapaaehtoisia kummiperheitä yksintulleille nuorille, jotka olivat saapuneet vuoden 2015 pakolaistilanteen yhteydessä.

Kummiperhetoiminnan tavoitteina oli lieventää nuorten kokemaa yksinäisyyttä sekä vahvistaa heidän kotoutumistaan ja valmiuksiaan toimia itsenäisesti suomalaisessa yhteiskunnassa.

Hanketta rahoitettiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn yksinäisyyden vähentämisen teemarahoituksella. Espoon maahanmuuttajapalveluiden lisäksi hankkeen yhteistyökumppaneita olivat SOS-Lapsikylä ry, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry, Helsingin Diakonissalaitos, Suomen Punainen Risti, Yhteiset Lapsemme ry, Nicehearts ry sekä Pelastakaa Lapset ry.

Turvaperheen toimintamallin julkaisu on tilattavissa EJY ry:stä ja ladattavissa tästä: Ejy_Turvaperhe_digitaalinen_sivut_pieni

NEA – naiserityisyys asunnottomuustyössä -hanke 2018-2020

EJY ry osallistui Y-Säätiön hallinnoimaan ja koordinoimaan sekä STEA:n rahoittamaan NEA-naiserityisyys asunnottomuustyössä -hankkeeseen (2018- 2020).  EJY ry:n lisäksi NEA:ssa hanketyötä toteuttivat useat osahankkeet kuten Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Turun Ensi- ja turvakoti ry, Helsingin Ensikoti ry, Vailla vakinaista asuntoa ry, Sininauhasäätiö sekä A-klinikkasäätiö. Hanke tuki Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelman 2016 – 2019 (AUNE) toteutusta.

EJY ry:ssä osahankkeen tavoitteena oli espoolaisten naisten asunnottomuuden ennaltaehkäisy sekä asumisen onnistumisen turvaaminen tarjoamalla tukea varhaisessa vaiheessa. Osahanke toteutti asiakastyötä yksilötyönä tarjoamalla kokonaisvaltaista asumisen tukityötä naiserityisyys huomioiden.

Osahankkeen kohderyhmänä olivat yksinasuvat naiset, joilla on asumiseen liittyviä pulmia (esim. vuokravelka, sopimaton asunto, haasteita kodinhoidon tehtävissä). Asiakkaaksi pääsi ottamalla suoraan yhteyttä hanketyöntekijään.

Jalkautuva talousohjaus 2014-2019

Jalkautuva talousohjaus –hankkeessa kehitettiin matalan kynnyksen talousohjauksen toimintamalli henkilöille, joilla on tarvetta taloustilanteensa selvittämiseen ja tukeen sen hallintaan saattamisessa. Hankkeen asiakastyö on päättynyt. Viimeisenä toimintavuotena (2019) hanke tarjosi räätälöityjä koulutuksia erityisesti sosiaalialan ammattilaisille ja järjestötoimijoille sekä materiaaleja ja tietoa talous- ja velka-asioiden käsittelyyn.

Hankkeessa kehitettyä itseapuopasta velkatilanteen selvittämiseen voi tilata asiakkaiden tai omaan käyttöön. Muut materiaalit löytyvät sähköisinä versioina ja ovat vapaasti käytettävissä.

Apua talouteen ja velkoihin liittyvissä kysymyksissä tarjoavat talous- ja velkaneuvonta sekä Takuusäätiö.

Aineistoa:

Voimanpesä -hanke 2008-2018

Voimanpesä -hanke oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena oli kehittää nykyisten julkisten palveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ehkäistään perheiden joutumista asunnottomaksi kun vuokravelka vaarantaa asumisen jatkuvuuden. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa perheiden asunnottomuudesta ja tutkia asunnottomuutta aiheuttavia tekijöitä. Hankkeen asiakastyö keskittyi yksilötyöhön, jossa korostuu mm. asiakkaan arvokas kohtaaminen, dialogipedagoginen työote, kriisin purkaminen ja psykologisen jatkuvuuden turvaaminen asiakkuuden päättymisen jälkeen.

Voimanpesä hanke auttoi lapsiperheitä erilaisissa asumisen ongelmissa, kun vuokranmaksu oli vaarassa, naapureiden kanssa oli ongelmia tai perhe oliasunnottomana.

Katso video Voimanpesän toiminnasta.

Sektori I, II ja III -hanke 2007-2018

Työllistämishanke SEKTORIn tavoitteena oli työllistää henkilöitä eripituisiin työsuhteisiin Espoossa tai Helsingissä kotipaikkaansa pitäviin yhdistyksiin. Toissijaisena tavoitteena oli pienten sosiaali- ja terveysalan potilas-, vammais- ja sairausjärjestöjen toimintaedellytysten kohentaminen työvoimaa tarjoamalla.

Hanketta toteutettiin ELY -keskuksen työvoimapoliittisen projektirahoituksen turvin. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry. Yhteistyökumppaneina toimivat Espoon kaupungin Sosiaali- ja terveystoimi/Työllisyyspalvelut ja työhallinto. Lisäksi hankkeen toimesta tehtiin laajaa yhteistyötä eri viranomais- ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa.

Hankkeen kohderyhmä oli espoolaiset pitkäaikaistyöttömät, jotka olivat vaikeassa työmarkkinatilanteessa sekä vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta yhä syvemmin. Hankkeen toimesta työllistettäville henkilölle luotiin ja luodaan mahdollisuus kiinnittyä takaisin työelämään matalan kynnyksen periaatteella, jossa työtehtävien tuloshakuisuus ei ole ensisijaista.

Järjestömarkkinoinnin kehittämishanke JMK 2015-2016

Projektin päätavoitteena oli edistää järjestöjen viestinnän ja markkinoinnin osaamista tarve- ja kohderyhmälähtöisesti. Projektilla oli kaksi osatavoitetta. Ensimmäisessä vaiheessa
toteutettiin EJYn viestintään ja markkinointiin liittyvät kehittämistoimet. Toisessa vaiheessa
tuotettiin kolmepäiväinen TEOT ESIIN! Järjestömarkkinoinnin vertaiskoulu. Koulutuksen tavoitteena oli jalkauttaa viestintä- ja markkinointiosaaminen järjestöihin alan asiantuntijoiden,
vertaisoppimisen sekä itse tekemisen kautta.

Järjestömarkkinoinnin kehittämisprojektissa tuettiin EJYn hankkeiden markkinointia sekä yhtenäistettiin koko organisaation viestintä. Projekti kesti yhden vuoden, joten suurin osa toimenpiteistä tehtiin vuoden 2015 aikana. Hankkeeseen rekrytointiin helmikuussa 2015 osa-aikainen projektikoordinaattori. Lisäksi KULO-projektin projektipäällikkö on antanut osaamisensa markkinointiprojektin käyttöön. Tiimiin kuului lisäksi yrityskumppanina Måndag Oy. Järjestötyö vaatii tekijöiltään yhä enemmän luovaa viestinnällistä ajattelua ja kykyä selviytyä monikanavaisessa viestintäviidakossa. Vuoden 2015 aikana EJYssä on
kehitetty järjestöjen valmiuksia vastata nykypäivän haasteisiin.

Vertaisresepti -hanke 2011–2015

Vertaisresepti-hankkeen ydintavoitteena oli kolmannen sektorin osaamispääoman juurruttaminen oikea-aikaisesti osaksi potilaan hoitoketjua ja julkisen terveydenhuollon rakenteita. Aluksi hanke keskittyi erityisesti sydän-, diabetes-, mielenterveys- sekä syöpää sairastavien potilaiden hoitoketjuihin. Myöhemmin uusi toimintamalli mallinnettiin myös muihin sairausryhmiin.

Hankkeen avulla koottiin yhteen osin pirstaleinen pääkaupunkiseudun järjestökenttä sairausryhmäkohtaisiksi järjestöpooleiksi. Poolien avulla haettiin yhteinen tavoitetila kolmannen sektorin eri toimijoiden välille. Järjestöpooleista valittiin edustajat (työntekijä + potilasedustaja) Järjestöareenaan, jonka tarkoituksena oli edesauttaa yhteistyön rakentamista kolmannen sektorin sekä julkisen sektorin välillä.

Hanke keskittyi v. 2011–12 perusselvityksen tekemiseen, jonka tuloksena syntyi nykytilaselvitys. HUS:n kanssa laadittiin yhteistyösuunnitelma ja oppilaitosyhteistyötä ammattikorkeakoulu Laurean kanssa kehitettiin. Merkittävin työpanos 2012 käytettiin nykytilaselvityksen tekemiseen, potilastukipiste OLKAn sekä vertaistukihenkilöpilotti TOIVOn suunnitteluun.

Potilastukipiste OLKA -pilotin tavoitteena oli luoda monistettava malli potilasyhdistysten toiminnasta sairaalassa sekä yhteistyöstä julkisen sektorin ja kolmannen sektorin välillä. Potilastukipiste perustettiin Meilahden tornisairaalan sisääntuloaulaan, ja siellä toimii terveydenhuoltoalan ammattilainen, potilasyhdistysten työntekijöitä sekä vapaaehtoisia.

Vertaistukihenkilöpilotti TOIVOn tavoitteena oli luoda monistettavissa oleva malli vertaistuen tarjoamisesta sairaalassa olevalle potilaalle oikea-aikaisesti ja osana hoitoketjua. Pilotissa vertaistukea antoivat koulutetut vapaaehtoiset vertaistukihenkilöt.

Kulttuurilla osalliseksi -hanke KULO 2012-2015

Kulttuurilla osalliseksi -hankkeen päätavoitteena oli ennaltaehkäistä 12–18 -vuotiaiden, erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä, tukea nuorten kasvua osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen sekä vahvistaa heidän identiteettiään taiteen ja kulttuurin keinoin.

Hanke toteutettiin yhdessä kulttuuri- ja taidealan toimijoiden kanssa tuottamalla nuorille ja heidän vanhemmilleen osallistavaa, nuorten omista tarpeista ja toiveista lähtevää, vapaa-ajan matalan kynnyksen luovaa toimintaa ja merkityksellistä tekemistä. Hankkeen pääyhteistyökumppanina toimi Helinä Rautavaaran museo.

Hankkeen ensimmäisenä vuotena luotiin yhteisiä pelisääntöjä yhteistyötoimijoiden kanssa ja tehtiin arviointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen (SOCCA) tutkijan kanssa. Vuoden aikana tavoitettiin noin 80 kohderyhmään kuuluvaa nuorta tai heidän vanhempaansa.

Win4All -hanke 2010-2014

Hankkeen päätavoite oli edistää järjestöjen välistä, sektorirajat ylittävää yhteistyötä Espoossa. Hankkeen tekemän järjestökartoituksen (2010–2011) tulokset loivat hankkeelle kolme toimintalinjaa. Nämä toimintalinjat ovat järjestöjen verkkopalvelun rakentaminen, kohtaamiset järjestötoimijoille ja Kaiken kansan juhlan järjestäminen (KKJ).

Verkkopalvelun tarkoitus on toimia työkaluna järjestötoiminnan arjessa. Palvelun avulla järjestöt ja niiden toiminta löytyvät vaivattomasti sekä järjestöille että kuntalaisille. Win4All-hanke on vastannut 2012 palvelun tärkeimpien osioiden suunnittelusta ja tuottamisesta.

Santra-hanke 2008–2012

Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Santra jatkoi vuonna 2012 hyvien kehittämiensä toimintamallien koordinoimista. Pääkohderyhmänä olivat edelleen vapaaehtoistoimintaa organisoivat tahot sekä vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet espoolaiset. Toimintaa organisoivien verkostotyötä tuettiin Valikko- ja Verkostotapaamisilla ja yhteistyötä tehtiin myös erilaisissa työryhmissä muun muassa vammaisten ja vanhusten parissa tehtävän vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi. Santra jatkoi myös vapaaehtoistoiminnasta tiedottamista ja uusien vapaaehtoisten rekrytoimista sekä valtakunnallista yhteistyötä.

Vuonna 2011 pilotoitu Keikkapankki sai heinäkuussa jatkoa, kun Espoon Seurakuntayhtymä Korsi-hanke lähti rahoittamaan toimintaa. Puolessa vuoden aikana toiminta uudelleenkäynnistyi upeasti. Koulutettuja vapaaehtoisia oli mukana yli 60 ja keikka-apua sai yli 125 espoolaista ikäihmistä. Toiminnan nimi uudistettiin Keikka-avuksi. Yhteistyökumppaneina olivat Espoon kaupungin vanhusten palvelut, Espoon seurakuntayhtymä, Punainen Risti ja Esbo Svenska Pensionärer.