EJY  »  Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset

Miksi lähteä toimintaan mukaan?
Tarve uusien perheiden mukaan saamiseksi on tällä hetkellä suuri. Juuri nyt 50 nuorta jonottaa itselleen kummiperhettä.

Kummiperhetoiminta on erittäin merkityksellistä, kivaa ja palkitsevaa. Kummiperheiksi lähteneillä henkilöillä on monenlaisia syitä olla mukana toiminnassa, mistä tavallisimpia ovat halu auttaa, tukea ja antaa aikaa nuorelle. Monet kummiperheiden vanhemmista ovat kertoneet, että he ovat halunneet opettaa omia lapsiaan kulttuurien moninaisuudesta ja avartaa heidän maailmankuvaa. Kummiperhetoiminta mahdollistaa vapaaehtoistoimintaan osallistumisen myös kiireisille ja ruuhkavuosiaan viettäville perheille, sillä keskiössä on normaalin perhearjen osoittaminen nuorelle.

Kaikki kummiperheet valmennetaan toimintaan, heille tarjotaan lisäkoulutusmahdollisuuksia sekä tukea ja virkistystoimintaa. Toiminta on perheille maksutonta. 

Minkälainen perhe sopii kummiperheeksi?
Kummiperheeksi toivotaan ihan kaikenlaisia perheitä. Kummiperhe voit olla pelkästään sinä itse. Jos perheeseen kuuluu useampia henkilöitä, on tärkeää, että toimintaan mukaan lähteminen sopii kaikille. Tärkeintä on kiireetön yhdessäolo ja että nuori on tervetullut vierailemaan perheen luona.

Mitä kummiperhe tekee nuoren kanssa?
Nuoren kanssa tehdään arkisia asioita: Nuori otetaan esimerkiksi mukaan ruokakauppaan, valmistamaan päivällistä, ulkoiluttamaan koiraa tai pihatöihin. Tai vaikka vain sohvalle lojumaan ja katsomaan tv:tä perheen kanssa.

Mitä hyötyä kummiperheestä on nuorelle?
Kummiperhetoiminnalla on valtavasti positiivisia vaikutuksia nuoren elämään. Perheiden kautta nuori oppii suomen kieltä, tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, saa uusia ystäviä ja turvallisia aikuisia ympärilleen. Kummiperhetoiminta on kotouttavaa tukemista toimintaa parhaimmillaan, sillä uuteen kieleen, kulttuuriin ja ihmisiin tutustuminen voi olla haastavaa.

Kuinka paljon yksin maahan tulleita nuoria on Espoossa ja missä he asuvat?
Tällä hetkellä toimintamme kohderyhmää, eli 12-21-vuotiaita nuoria, on Espoossa n. 200. Suurin osa näistä nuorista kuuluu jälkihuollon piiriin, jolloin he ovat iältään 18-21-vuotiaita ja he asuvat omissa asunnoissaan. Suurin osa nuorista on tullut vuonna 2015, jolloin valtaosa heistä oli iältään 15-16 –vuotiaita. Eniten nuoria pakeni Afganistanista ja lähes kaikki ovat poikia. He ovat asuneet alaikäisyksiköissä, ja kuntapaikan saatuaan siirtyneet asumaan perheryhmäkoteihin tai tukiasuntoloihin.

Miten tavoitatte nuoret?
Turvaperhe – kotoutumisen kummit -hanke tekee yhteistyötä monien tahojen kanssa, jotka työskentelevät yksin maahan tulleiden nuorten parissa, kuten järjestöt, oppilaitokset sekä kaupungin maahanmuuttajapalvelut. Toimintaan ohjautuu mukaan nuoria mm. ohjaajien, sosiaaliohjaajien, sosiaalityöntekijöiden ja luokanopettajien kautta.

 Minkälainen on uusien kummiperheiden valmennus?
Valmennuksen tarkoituksena on lisätä osallistujien tietoutta kummiperheenä toimimisesta sekä ilman huoltajaa Suomeen saapuneista nuorten elämästä Suomessa. Koulutuksessa käydään läpi uusien perheiden mukaantuloprosessi, toiminnan pelisäännöt, mukana olevien osapuolten roolit, hankkeen tausta ja toiminnan arvot. Valmennuksessa keskustellaan mm. siitä, mitä on olla kummiperhe, mitä se vaatii, mitä asioita on hyvä ottaa huomioon, mihin kummiperhe sitoutuu allekirjoittaessaan vapaaehtoissopimuksen. Valmennus ei sitoutua osallistumaan toimintaan, mutta on edellytys toimintaan mukaan pääsemiseksi. Valmennus kestää noin kolme tuntia.

Yhteiseen koulutukseen kutsutaan toiminnassa jo mukana olevia kummiperheitä sekä nuoria kokemusasiantuntijoiksi. Koulutuksen vetäjinä toimivat hankkeen projektipäällikkö sekä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori.

Yhteisten valmennusten lisäksi järjestämme valmennuksia myös yksittäisille perheille. Kysy lisää hankkeen työntekijöiltä.

Onko toiminnassa kyse sijaisperheistä?
Ei. Toiminta perustuu täysin vapaaehtoistoimintaan. Nuoria ei sijoiteta asumaan perheen luokse, eikä toiminnasta saa palkkaa tai palkkiota. Kummiperheet eivät näin ollen ole myöskään vastuussa nuoren arjen kasvatus- ja huolenpitotehtävästä, kuten sijaisvanhemmat ovat.

Alaikäisten nuorten kohdalla tapaamisista on sovittava nuoren ohjaajan kanssa. Miksi?
Nuoren ollessa alaikäinen, hän asuu alaikäisyksiköissä eli ryhmä- , perheryhmäkodeissa tai ukiasumisyksikössä, joiden henkilökunta on monin tavoin vastuussa nuoresta ja heidän on oltava tietoisia nuoren tapaamisista. Kasvatuksen ja hyvinvoinnin lisäksi henkilökunnan vastuulla on mm. varmistaa, että nuori osallistuu hänen turvapaikkaprosessiin liittyviin tapaamisiin. Täysi-ikäisten kohdalla kummiperheet sopivat vierailuista ja tekemisistään suoraan nuoren kanssa.

Kuinka usein kummiperheet ja nuoret tapaavat toisiaan?
Keskimäärin perheet tapaavat nuoria kaksi kertaa kuukaudessa. Tapaamisten määrä kuitenkin vaihtelee tapauskohtaisesti, sillä toiset perheet saattavat nähdä nuorta useasti viikossa, kun taas toiset perheet näkevät nuorta kerran kuukaudessa. Tapaamiskertojen määrä riippuu sekä perheen että nuoren menoista ja asiasta on hyvä keskustella, jotta molemmat ovat samalla viivalla asian suhteen.

Mistä syistä nuoret lähtevät mukaan toimintaan?
Toiminnassa mukana olevat nuoret ovat 12-21-vuotiaita. He ovat tullee yksin Suomeen ilman huoltajaa. Nuoret ovat tulleet vuonna 2015 tai sen jälkeen. Kaikki toiminnassa mukana olevat nuoret puhuvat vähintään kohtalaisesti suomea.

Mitä nuoret itse toivovat toiminnalta?
Mukaan haluavat nuoret täyttävät haastattelulomakkeen, jossa kysytään avoimin kysymyksin mm. harrastuksista ja toiveista toiminnan suhteen. Hankkeen aikana olemme koonneet nuorten vastauksia yhteen. Alla muutama poiminta nuorten toiveista toiminnan suhteen:

Mitä haluaisit tehdä perheen kanssa?

  • Olla yhdessä perheen kanssa
  • Tehdä ruokaa
  • Keskustella
  • Oppia suomalaisesta kulttuurista ja/tai yhteiskunnasta

Milloin haluaisit tavata kummiperhettä?

  • Vain viikonloppuisin
  • Viikonloppuisin tai koulun jälkeen